Kasvillisuus & kasvuvyöhykkeet

Istutukset kuivuuden ehdoilla

Alkukesän pitkät poutajaksot ovat Suomessa arkipäivää erityisesti touko- ja kesäkuussa. Jos piha on täynnä runsasta vettä ja ravinteita vaativia kesäkukkia tai ohutmultaista nurmikkoa, letkun varressa kuluu tunteja joka viikko.

Kun valitset kasveja, jotka ovat luontaisesti sopeutuneet harjuille, kalliokedoille tai vuoristojen rinteille, luot istutuksen, joka pärjää juurruttuaan luonnonsateilla. Samalla on muistettava suomalainen erityispiirre: moni kuivuutta kestävä kasvi ei kuole talvipakkaseen, vaan syksyn ja talven seisovaan märkyyteen.

Puutarhuri tarkistamassa maksaruohojen ja koristeheinien kasvua kivireunaisessa sorapenkissä

Talvimärkyys on pakkasta suurempi vihollinen

Ilmatieteen laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) havaintojen mukaan Etelä- ja Keski-Suomen talvet sisältävät yhä useammin vesisateita ja suojasäitä keskellä tammi- ja helmikuuta. Jos perennan juurenniska makaa tiiviissä, vettä pidättävässä turvemullassa, joka jäätyy ja sulaa vuorotellen, juuristo mätänee hapenpuutteeseen.

Sorapuutarhan kasvualustan resepti on siksi erilainen kuin perinteisen kukkapenkin: sekoita rikkakasvittomaan peltomultaan 30–40 % karkeaa hiekkaa tai 3–8 mm mursketta. Kun istutat taimen, jätä juurenniska hieman ympäröivää multapintaa korkeammalle ja levitä juurelle 3–4 senttimetrin kerros pestyä koristesoraa. Sora pitää juurenniskan kuivana, heijastaa valoa ja estää mullan liettymisen rankkasateella.

Kasvupaikkojen ja lajien vertailutaulukko

Alla olevaan taulukkoon on koottu Suomessa luotettavasti menestyviä, vähällä hoidolla ja kastelulla toimeentulevia lajeja, joilla on FinE-tunnus tai vahva viljelykokemus vyöhykkeillä I–VI.

Kasvilaji (Suomi / Tieteellinen) Valontarve & kasvualusta Vyöhyke Korkeus & istutustiheys Erityisetu pihanhoidossa
Komeamaksaruoho
Hylotelephium spectabile
Aurinko; läpäisevä hiekkamulta. I–VI 40–50 cm (6–8 kpl/m²) Sitoo vettä meheviin lehtiinsä, pysyy ryhdikkäänä syyspakkasiin asti.
Kangasajuruoho
Thymus serpyllum
Paahde; niukka, sorapitoinen maa. I–VII 5–10 cm (9–12 kpl/m²) Kotimainen luonnonkasvi, muodostaa tiiviin tuoksuvan maton kivien väliin.
Kääpiövuorimänty
Pinus mugo var. pumilio
Aurinko–puolivarjo; hiekkamoreeni. I–VII 80–120 cm (1–2 kpl/m²) Ainavihanta, kestää tuulta ja aurauslumikuormaa, ei vaadi vuosileikkausta.
Tuivio
Microbiota decussata
Aurinko–varjo; tuore, läpäisevä. I–VI 20–30 cm (2–3 kpl/m²) Peittää rinteet ja reunukset leveästi, talviväri kauniin pronssinen.
Koristekastikka 'Karl Foerster'
Calamagrostis acutiflora
Aurinko–puolivarjo; tavallinen puutarhamulta. I–V 120–150 cm (3–4 kpl/m²) Ei leviä siemenistä rikkakasviksi, pystyt korret tuovat talvista ilmettä.
Koivuangervo 'Tor' (FinE)
Spiraea betulifolia
Aurinko–puolivarjo; läpäisevä multa. I–VII 70–90 cm (2–3 kpl/m²) Terve, pallomainen pikkupensas, upea oranssinpunainen syysväritys.
Siperiankurjenmiekka
Iris sibirica
Aurinko–puolivarjo; pidättävämpi multa. I–VI 70–90 cm (5–6 kpl/m²) Sopii rännikaivojen ja hulevesipainanteiden reunoille, vahva juurakko.

Ensimmäisen kesän vakiinnuttaminen on poikkeus

Vaikka kasvi olisi kuinka kuivuutta sietävä, taimimyymälän ruukusta istutettu taimi ei vielä selviä hellekesästä omillaan. Ruukkutaimen juuret ovat kiertyneet pieneen paakkuun, joka kuivuu tuulisella säällä päivässä.

Toimi näin istutusvuonna: Kastele uudet istutukset kerralla perusteellisesti (noin 15–20 litraa neliömetrille) kerran viikossa sen sijaan, että pirskottelisit pintaa joka ilta. Syväkastelu houkuttelee juuret hakeutumaan 20–30 senttimetrin syvyyteen, missä pohjakosteus säilyy seuraavina vuosina ilman kastelua.

KATSO VUOTUINEN HOITOKALENTERI

Syysistutus säästää kasteluvaivaa

Suomessa elo–syyskuu on ihanteellista aikaa puiden, pensaiden ja perennojen istutukselle. Ilma on kostea, yökaste kastelee lehdistöä ja lämmin maa kasvattaa uusia hiusjuuria aina maan jäätymiseen saakka.